Uusi muistikirja kierreselkävihosta

Olen jo jonkin aikaa tehnyt muistiinpanoja romaanikäsikirjoituksen printtiliuskojen takapuolille. Edellinen muistikirjani tuli täyteen.=) Nyt viimein sain aikaiseksi tehdä uuden samalla tekniikalla, joskin tällä kertaa leimasin kuviot itse ja liimasin kansiin pitsiä. Leimasinjäljestä näkee, ettei työtä välttämättä pitäisi aina tehdä aamuyöllä. Ruusuleimasimet ostin käytettynä, enkä huomannut ruveta "trimmailemaan" niistä ylimääräisiä reunoja ennen kuin vahinko oli jo sattunut. Aamuyön oivalluksia sekin, että tartun katkoteräveitseen puolinukuksissa ja alan leikata leimasinkumia.;p Mutta kaikki meni hyvin - ei haavoja, leimat ehjiä edelleen.

Jotenkin vihkon kannessa tuo leimasinsotku ei silti niin haittaa. Jussi ei edes pannut sitä merkille, kun ensimmäistä kertaa näki. Kannen sisäpuolelle kiinnitin musteella kirjoittamani Eeva Kilven viisauden "On vain yksi periaate: epätäydellisyys. Joka hyväksyy sen, jaksaa elää."

Se tuntui hyvin osuvalta. Olemme menossa kirjoituskurssille työväenopistoon, ja olen vasta joutunut toteamaan, kuinka osaamaton todella olenkaan kirjoittajana. Siitä huolimatta, että romaani on joka kirjoituskerralla parantunut. Tähän vihkoon on tarkoitus kirjata ajatuksia editointia ja mahdollista seuraavaa versiota varten. Yritän pitää mielessäni jatkuvasti, että kirjoitan vain itselleni, mutta pidän hyvästä kirjallisuudesta. Siksi yritän saada kaiken hiottua niin hyvin, että voin itse olla tyytyväinen lopputulokseen. Voi olla järkevää pistää tämän version jälkeen tarina tauolle joksikin aikaa, tehdä taustatyötä ja harjoitella kirjoittamista ylipäätään. Ideoin myös osallistumista NaNoWriMoon romaanilla, joka voisi toimia luonnoksen omaisena käsikirjoituksena "jatko-osalle". Todellisuudessa se kertoo edeltävistä tapahtumista.

Miten muistikirja on tehty:
1. ota kierreselkäinen vihko
2. vahvista kannet sisäpuolelta pahvilla
3. koristele kannet etupuolelta, sisäpuoleltakin jos haluat

Itse vannon nykyään kaksipuoleisen teipin nimiin. Askartelukauppojen myymä suojapaperillinen teippi on halvempaa kuin kirjakaupoissa myytävä tavallisen teipin oloinen. Astman takia liiman käyttöä täytyy vähän rajoittaa. Pitsejä joutuu silti yleensä liimaamaan, jolloin käytän tavallista "erikeepperiä". Kirjanmerkkejä liimailen tavallisella liimapuikolla.